1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

10 käskyä annettiin Israelin kansalle Mooseksen kautta. Israelin kansa vapautui Egyptin orjuudesta ja leiriytyi Siinain vuoren ympärille, kun ukkonen, salamat, paksut pilvet ja torvien äänet osoittivat Jumalan läsnäolon. Mooses kohtasi Jumalan ja 10 käskyä kirjoitettiin ihmisiä varten.

Kukaan ei pysty olemaan täydellinen ja noudattamaan täysin jokaista Jumalan käskyä. Käskyjen tarkoitus onkin johdattaa meitä lähemmäs Jumalaa ja elämään hänen tahtonsa mukaisesti. Käskyihin peilaten huomaamme omat virheemme, rikkomuksemme ja itsekkyytemme. Tärkein asia on usko Jumalaan, sillä hänen rakkaudellaan voimme tehdä hyvää myös toisille.

Miksi kymmenen käskyä ovat edelleen merkittäviä?

Kolme kuukautta sen jälkeen, kun Jumala oli vapauttanut israelilaiset Egyptistä, antoi hän Moosekselle kymmenen käskyä. Jumalan sormella kiveen kirjoitettujen säädösten tarkoituksena oli yhdessä näyttää israelilaisille Jumalan pyhyyden mitta. Tämä taso antaisi Hänen kansalleen välähdyksen Jumalan luonteesta ja osoittaisi heille, että he eivät koskaan voi saavuttaa vanhurskautta omin voimin. Tämä kylväisi heidän sydämeensä pelastuksen kaipuun, joka toteutuisi Jumalan Pojan, Jeesuksen, uhrin kautta. (Gal. 3:24)

Kymmenen käskyä Raamatussa

Jumalan valittu kansa, Israel, oli kärsinyt Egyptin orjuudesta yli 400 vuotta. Jumala kuuli heidän huutonsa, ja käski palavan pensaan muodossa Moosesta johdattaa kansansa vapauteen. Kolme kuukautta Exoduksen jälkeen israelilaiset löysivät itsensä Siinain erämaasta.

Siinainvuoren juurella Jumala puhui jälleen Moosekselle ja antoi hänelle tärkeän viestin välitettäväksi tuhansille vaeltaville israelilaisille:

“Te olette itse nähneet, mitä minä tein egyptiläisille ja kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni. Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani. Koko maailma on minun, mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.’ Tämä sinun tulee sanoa israelilaisille.” (2. Moos. 19:4-6) 

Ennen tuota hetkeä Jumala ei ollut antanut erityisiä määräyksiä tai virallisia lakeja kansalleen noudatettavaksi, eivätkä he olleet tietoisia hänen uudesta liitostaan. Tämä korjaantuisi kuitenkin pian. Kahden päivän pyhittämisen ja valmistelun jälkeen Israelin kansa kokoontui vuoren juurelle kuulemaan Jumalan sanaa.

Vain Mooses ja Aaron saivat nousta Siinain vuorelle ollakseen lähellä Jumalaa ja hänen läsnäoloaan, mutta Jumalan ääni jylisee savun, tulen, maanjäristyksen ja trumpetin kautta edetäkseen vuoren juurella seisovien kansanjoukkojen korviin.

Kymmenen lakia, jotka Jumala antoi israelilaisille Siinailla, ovat tulleet tunnetuiksi “Kymmenenenä käskynä” tai “Dekalogina” (heprealainen ilmaisu, joka esiintyy kolme kertaa Vanhassa Testamentissa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ’kymmentä sanaa)

Ensimmäiset neljä käskyä käsittelevät israelilaisten vastuuta Jumalaa kohtaan, ja viimeiset kuusi käskyä koskevat israelilaisten vastuuta toinen toisiaan kohtaan.

Miksi Jumala antoi nämä lait israelilaisille?

Jumala valitsi Israelin omaksi erityiskansakseen. (5. Moos. 7:6-9). Mutta Aatamilta asti peritty syntinen luonne piti israelilaiset erillään Pyhästä Isästään. Rakkaudesta kansaansa kohtaan Jumala erotti Israelin ja tarjosi lain ensimmäisenä askeleena pääsuunnitelmassaan sovittaa itsensä langenneen ihmiskunnan kanssa.

Vanha testamentti luettelee 613 lakia, jotka hallitsivat muinaista heprealaista yhteiskuntaa. Kymmenen käskyä olivat osa Jumalan moraalilakia. Kaikki nämä lait toimivat vartijoina, suojamuureina ja opetusvälineinä, jotka auttoivat israelilaisia ​​ymmärtämään Jumalan odotuksia. Käskyt toimivat myös osoituksena heille, etteivät he koskaan pystyisi täyttämään näitä odotuksia omilla inhimillisillä ponnistuksillaan. (Room. 3:20 ; 5:20; 7:7-8)

Soveltuvatko käskyt kristittyihin tänään?

Kymmenen käskyä ovat tärkeä osa raamatullista perintöämme ja olennainen osa jokaisen kristityn sukupolvien historiaa. Kun Jeesus kuoli ristillä, hän ei ”poistanut lakia”, vaan hän teki jotain paljon parempaa. Hän täytti lain. ”Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.” (Room. 10:4)

“Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.” (Room. 8:2-4)

Kun joku tunnustaa Kristuksen uskonsa kautta, Jumalan Henki tulee asumaan hänen sisällään. Ja kun elämme ”Hengen mukaan”, kaikki ne lait, jotka Jeesus täytti, näkyvät meidän kauttamme Hänen vanhurskautensa muodossa. Tämä pelastus on Jumalan uusi armoliitto, joka korvaa vanhan lain liiton. (Hepr. 8:6 , Jer. 31:31)

Vaikka pelastuksen ilmainen lahja tarjotaan ilman ehtoja kaikille jotka uskovat, Uusi Testamentti tarjoaa ohjeita, jotka auttavat uusia kristittyjä oppimaan, mitä uskossa vaeltaminen tarkoittaa. Itse asiassa useimmat alkuperäisistä kymmenestä käskystä tunnustetaan Uudessa Testamentissa kristillisen elämän periaatteiksi. Joten onko tässä jotain eroa? Jos kristittyjä kutsutaan edelleen elämään Jumalan normien mukaan, miten se eroaa lain noudattamisesta?

Erot ovat hämmästyttäviä. Vanhan liiton laki vaati noudattamista tai kuolemaa. Uusi liitto pantiin liikkeelle ainoan kuuliaisuuden kautta, joka pystyi vastaamaan Jumalan mittapuita. Rakkaudessa Kristus antoi henkensä puolestamme, kun olimme vielä syntisiä. Ne jotka pelastuvat, rakastavat Jeesusta, koska Hän rakasti ensin meitä. Se rakkaus pakottaa uskovat ottamaan ristimme ja seuraamaan Häntä. Laki vs. rakkaus (Room. 13:8-10)

 

Vanhan liiton aikana Jumalan valittu kansa oli synnin orjia, mikä tuli ilmeiseksi säännöillä ja määräyksillä. Uuden liiton kautta Kristus ei ainoastaan ​​turvannut vapautemme orjuudesta, vaan Hän myös aloitti yhdistymisemme Jumalan perheeseen. Emme ole enää synnin orjia, vaan Jumalan perillisiä ja Kristuksen perillisiä. Orjat vs. perilliset (Gal. 4:4-7) 

Miksi 10 käskyä ovat edelleen tärkeitä?

10 käskyä ovat perustavanlaatuinen osa Israelin perintöä ja kristillistä uskoa. Ne ovat avain Jumalan pyhän luonteen ymmärtämiseen, koska se on ristiriidassa syntisen ihmiskunnan kanssa. Käskyillä oli myös tärkeä rooli Jumalan yleisessä lunastussuunnitelmassa.

Nykykulttuurillamme on tapana väistää moraalisia ehdotuksia, määritellä uudelleen pyhät totuudet ja järjestelmällisesti poistaa kaikki konkreettiset käyttäytymisstandardit. Vaikka useimmat uskovat ymmärtävät vapautuneensa laista Kristuksen kautta, kymmenen käskyä ovat tärkeä työkalu evankelioinnin työkalupakissamme auttamaan petettyä maailmaa määrittelemään oikein oikean väärästä.

Evankeliumi, ilosanoma eli hyvä uutinen on vain hyvä uutinen, jos syntinen tunnustaa kuolemantuomion epäuskonsa ja siitä johtuvan syntinsä seurauksena. Kymmenen käskyä toimivat peilinä paljastaen tahrat, jotka vain Jeesus voi pestä pois.