Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: ”Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.”

Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen. Kun ihmiset näkivät tämän, he sanoivat paheksuen: ”Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen.” Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien kuullen: ”Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.” Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.” (Luuk. 19: 1-10)

Tämä kertomus Sakkeuksesta on jäänyt mieleeni jo lapsuudesta päiväkerhosta. Muistan, että kerran maalasimme kerhossa tästä raamatunkohdasta. Suuri puu keskelle paperia ja sen oksalle pienen pieni Sakkeus. Tämä oli lapsena yksi suosikkini raamatunkertomuksista. Siitä välittyi ilo, Sakkeus otti iloiten vastaan Jeesuksen. Mutta tämä kertomus kertoo muustakin kuin ilosta. Sakkeus oli kerännyt liikaa tullimaksuja, jotta rikastuisi. Hän oli varastanut tällä tavoin ihmisiltä. 

Hän oli utelias tapaamaan Jeesuksen, kiipesi puuhunkin nähdäkseen hänet kunnolla. Mutta samalla pysyäkseen lehtien suojassa piilossa. Kuitenkin Jeesus huomasi hänet. Jeesus ei tuominnut Sakkeusta, ei Sakkeuksen virheitä tai epäonnistumisia. Vaan Jeesus kohtasi hänet lempeästi, juuri sellaisena kuin Sakkeus oli.  Jeesus kutsui itsensä Sakkeuksen luo vieraaksi ja Sakkeus kuuli siinä hetkessä Jumalan kutsun. Jumala kutsui häntä yhteyteensä. Jumala esittää kutsun jokaiselle meistä.  Kutsu uskoa ja seurata Jeesusta.  Jumalan kutsuun vastaaminen synnyttää meissä uskon, jonka saamme Jumalan lahjana. Usko puolestaan saa aikaan hyviä asioita. 

Jumala riemuitsee jokaisesta hänen yhteyteensä kaipaavasta. Hän etsii ja kaipaa jokaista kadonnutta ja eksynyttä. Ja iloitsee jokaisesta. Vanhassa testamentissa Sefanjan kirjassa sanotaan: ”Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta”.