Raamatussa Jesajan kirjassa, tarkemmin sen luvussa 43, Jumala sanoo näin: 

Näin sanoo Herra:
– Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut.
Minä olen sinut nimeltä kutsunut,
sinä olet minun.

 

Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi,
kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa,
kun astut tulen lävitse, sinä et pala
eikä liekki sinua polta. 

 

Minä, Herra, olen sinun Jumalasi.
Minä, Israelin Pyhä, olen sinun pelastajasi.
Minä annan lunnaiksi sinusta
Egyptin, Nubian ja Seban maat.

 

Koska olet arvokas minun silmissäni,
koska olet kallis ja rakas,
minä luovutan kansanheimoja sinun sijastasi,
kansakuntia sinun henkesi hinnaksi.

 

Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi.
Idästä minä tuon sinun sukusi,
lännestä kokoan sinut,
minä sanon pohjoiselle: ”Anna tänne!”
ja etelälle: ”Päästä irti!”

 

Tuokaa kaukaa minun poikani takaisin,
maan ääriltä tyttäreni,
tuokaa jokainen, joka on kutsuttu minun nimiini,
jonka olen kunniakseni luonut,
muovannut ja valmiiksi tehnyt.

 

Älä pelkää. Näin sanoo Jumala meille. Pelko on hyvinkin inhimillinen tunne monenlaisissa tilanteissa. Se on tunne, joka varoittaa meitä mahdollisesti lähestyvästä vaarasta. Joskus se on aiheellista, mutta joskus täysin turhaa. Raamatun Sana vakuuttaa meille, että meidän ei tarvitse pelätä. Sillä me emme ole yksin. Jumala on meidän kansamme. Hän on lunastanut meidät Jeesuksen ristin kuolemalla, ja  kasteessa hän on kutsunut meidät nimeltä. 

 

Jumala kutsuu meitä yhteyteensä. Hän armahtaa meidät. Meillä jokaiselle on paikka Jumalan sylissä. Jumala rakastaa jokaista hänen yhteytensä kaipaavaa.  Jeesus kuoli ristillä, sovitti meidän syntimme, jotta meillä olisi yhteys Jumalaan. Jeesuksen ristin juurelta löytyvät armo ja anteeksianto.